Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, lähetä se osoitteeseen juhana.torkki@gmail.com tai ulla.vanhatalo@gmail.com
Miksi tavalliset sanat eivät riitä selittämään muiden sanojen merkityksiä? Niinhän yksikielisissä sanakirjoissakin tehdään.
Totta, sanakirjoissa sanat selitetään muilla tavallisilla sanoilla. Sanakirjojen merkityksenselityksiin liittyy kuitenkin merkittävä ongelma. Monia sanoja sanakirja ei itse asiassa määrittele, vaan antaa selityksenä synonyymisia ilmauksia. Tästä esimerkkinä vaikkapa luottaa, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee näin: ”pitää jotakin varmana, taattuna, olla epäilemättä jotakin, uskoa johonkin; turvautua, panna, perustaa toivonsa johonkin”. Kun sitten katsotaan, mitä tarkoittaa pitää varmana, olla epäilemättä, uskoa tai turvautua, löydämme taas uusia synonyymeja, jotka pian johtavat takaisin lähtökohtana olleeseen luottaa-verbiin. Tällaista kutsutaan kehämääritelmäksi. Kun sanan merkitys selitetään alkusanoilla, kehämääritelmää ei synny.
Vertailin eri kielten alkusanalistoja ja huomasin, että niissä on eri määrä sanoja. Miksi?
Alkusanat ovat kielistä riippumattomia käsitteitä. Näitä käsitteitä on laskutavasta riippuen noin 65. Eri kielissä nämä käsitteet ilmaistaan kullekin kielellä ominaisella tavalla. Englanniksi on esimerkiksi alkusana I ja me, suomeksi minä, minun, minua jne. Eri lauseyhteyksissä sama käsite ilmaistaan eri sanojen avulla. Esimerkiksi missä, jossa ja paikka viittaavat kaikki samaan käsitteeseen ’paikka’.
En ole kiinnostunut sanojen merkitysten analysoinnista. Voiko alkusanoista olla minulle jotain hyötyä?
Jos haluat, että asiasi menee varmasti perille sellaisena kuin sen tahdot sanoa, käytä puheessasi mahdollisimman paljon alkusanoja.
Mihin alkusanojen valikoima perustuu?
Alkusanat perustuvat kielentutkimuksen tuloksiin. Alkusanalistalle päästäkseen sanan on täytettävä kaksi ehtoa: 1) sen (tai sitä vastaavan käsitteen) on löydyttävä kaikista maailman kielistä ja 2) sitä ei voi selittää muilla alkusanoilla. Lue alkusanoihin liittyvästä tutkimuksesta lisää tästä.
Miksi listalla ei ole sellaisia sanoja kuin ja, myös tai tai?
Listalta puuttuvat sanat eivät todennäköisesti täytä listalle pääsyn ehtoja, ks. edellinen kysymys.
Olen kuullut, että aikaisemmin alkusanoja oli vähemmän. Miksi?
Ensimmäinen versio alkusanoista julkaistiin jo 1972, silloin alkusanoja oli kymmenen. Sen jälkeen alkusanojen määrä on hiljalleen kasvanut, vuonna 2016 niitä on 66. Osa varhaisimmista alkusanoista on myös jäänyt pois listalta. Muutosten taustalla on tutkimustyö, jonka tulosten perusteella alkusanajärjestelmä on kehittynyt. – On kuitenkin oletettavaa, että alkusanojen määräksi jää noin 65. Tarkkaa lukua tärkeämpää on se, että hyvin pienellä määrällä alkusanoja voidaan selittää muita sanoja.
Miten niin sanan merkitys voidaan muka määritellä? Merkityshän muuttuu aina tilanteen mukaan!
Sanan merkitys on toden totta hyvin moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävä asia. Tutkijoillakin on toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, miten merkitystä pitäisi tutkia. Kielentutkimuksessa sanan merkityksen tutkiminen kuuluu leksikaalisen semantiikan alaan. Jos haluat perehtyä aiheesta esitettyihin teorioihin, hanki käsiisi vaikkapa Theories of Lexical Semantics (Dirk Geeraerts, 2009). – Asiaa voi lähestyä kuitenkin myös hyvin käytännönläheisesti. Sana esiintyy aina jossain tilanteessa. Ota tuo tilanne tarkastelusi lähtökohdaksi, kun syystä tai toisesta kiinnostut jonkin sanan merkityksestä. Tarpeen mukaan vertaa tilannetta johonkin toiseen tilanteeseen, jossa sana esiintyy. Voit paitsi selittää sanan merkitystä myös vertailla eri tilanteissa ilmeneviä merkityksiä alkusanojen avulla.
Haluaisin määritellä erään sanan 65 alkusanan avulla. En mitenkään onnistu, minusta tuntuu että 65 sanaa eivät tässä tapauksessa riitä. Voinko käyttää muitakin sanoja?
Yritä tulla toimeen pelkillä alkusanoilla. Jos et tässä kuitenkaan onnistu, pyri käyttämään muita sanoja mahdollisimman vähän. Vältä erityisesti näennäisen yksinkertaisia abstrakteja sanoja kuten tunnesanoja tai adjektiiveja. Tarvittaessa voit käyttää nimiä, konkreettisiin asioihin viittaavia sanoja ja partikkeleita kuten mutta, vaikka tai ja.
Voinko käyttää alkusanoja ja tämän sivuston materiaaleja opetuksessani?
Sivustolla olevat materiaalit ovat vapaasti käytettävissä, kunhan niihin viitataan.
Haluan oppia nopeasti espanjaa / koreaa / kantoninkiinaa / serbiaa. Riittääkö, jos opettelen käyttämään vain 65 sanaa?
Periaatteessa kyllä. 65 sanalla pystyt ilmaisemaan mielipiteesi, kertomaan tunteistasi ja käymään filosofista keskustelua. Kahvin tilaamiseen ja wc:n kysymiseen neuvomme opettelemaan myös hieman konkreettista turistisanastoa. Löydät alkusanat espanjaksi, koreaksi, kantoninkiinaksi ja serbiaksi tästä.
Mitä eroa on yleistajuistetulla alkusanapakkauksella ja kielentutkimuksessa käytetyllä alkusanalistalla?
Suomenkielistä yleistajuistettua versiota on muokattu esimerkiksi yhdistämällä joitakin kansainvälisessä kielentutkimuksessa käytettäviä alkusanoja. Yleistajuistetussa versiossa on mukana esimerkiksi vain yksi olla-verbi, joka kuitenkin sisältää käsitteet ’olla olemassa’, ’omistaa’, ’sijaita jossakin’ ja ’olla jonkinlainen’. Yleistajuistettuun versioon on otettu myös joitakin yhdistelmiä. Esimerkiksi alkusanoista jokin ja aika on tehty usein tarvittava yhdistelmä joskus. Lisäksi sanoja voi yleistajuistetussa versiossa taivutella ja järjestellä lauseiksi miten luontevalta tuntuu, kun tutkimusversiossa sanat järjestyvät tiettyjen tarkasti määriteltyjen mallien mukaan.
Löysin sanan, jota ei voi selittää alkusanoilla. Systeemi ei siis toimi!
Alkusanoilla voi taustateorian mukaan selittää kaikki maailman sanat ja asiat. Alkusanoilla onkin selitetty sellaisia sanoja kuin kuppi, mäki tai rotta. Eri asia on se, onko tässä mitään järkeä. Jos alkusanoilla selitetään konkreettisia sanoja ja asioita, selitykset voivat olla hyvin pitkiä ja monimutkaisia. Esimerkiksi sanoja kirjolohifilee, hyrskynmyrskyn tai juolavehnä voi olla vaikea selittää alkusanoilla. – Alkusanat sopivat parhaiten sinne, missä tavalliset sanat aiheuttavat monitulkintaisuutta ja väärinymmärryksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi ajatuksiin, asenteisiin, käsityksiin, arvoihin ja tunteisiin liittyvät kulttuurisidonnaiset sanat kuten vaatimaton, Angst, rehellisyys tai konsensus.
Selitin erään asian alkusanoilla suomeksi. Voinko kääntää sen ranskaksi niin, että sisältö säilyy samana?
Kyllä. Voit kääntää yhdellä kielellä alkusanoilla tekemäsi tekstin mille tahansa muulle kielelle. Sanomasi sisältö säilyy käännöksessä samana. Ranskankielisen alkusanalistan löydät tästä.
Mistä löydän alkusanalistan hindiksi, viroksi, portugaliksi tai jollain muulla kielellä?
Maailmassa on noin 5000 kieltä. Alkusanatutkimusta on tähän mennessä tehty useista kymmenistä kielistä. Osan tuloksista löydät tästä. Kielentutkijat työskentelevät jatkuvasti uusien kielten alkusanavalikoimien parissa. Alkusanojen tunnistaminen kielestä ei aina ole ihan yksinkertaista, koska sanat ovat usein monimerkityksiä ja samaa merkitystä voidaan ilmaista useilla sanoilla. – Jos et löydä valmista alkusanalistaa haluamallesi kielelle, voit yrittää kääntää sitä itse. Silloin apua voi olla tästä sivusta.
Jos kerran alkusanat ovat niin tehokkaita, miksei niitä jo hyödynnetä paljon enemmän ja joka paikassa?
Hyvä kysymys. Alkusanat perustuvat yli neljänkymmenen vuoden kielitieteelliseen tutkimustyöhön. Parhaat tutkijat eivät kuitenkaan aina ole parhaita markkinoijia. Tieteentekijät eivät välttämättä myöskään näe keksintöjensä sovellusmahdollisuuksia. Monen sattuman kautta alkusanojen yleistajuistettu versio esitellään juuri nyt ja ensimmäisenä juuri suomalaiselle yleisölle.
Voiko alkusanojen käytöstä olla haittaa?
Joissain tilanteissa kyllä. Valitsemalla sanamme taitavasti pystymme yleensä säätelemään sitä, mitä haluamme kertoa ajatuksistamme ja tunteistamme muille ihmisille. Alkusanoja käyttämällä paljastamme, mitä todella ajattelemme ja tunnemme. Tästä saattaa joskus olla haittaa.
Onko alkusanoilla julkaistu kokonaisia kirjoja?
Tiettävästi ei. Alkusanamenetelmän luoja Anna Wierzbicka on kyllä kirjoittanut teoksen The Story of God and People. The Little Catechism, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Ei kuitenkaan ole mitään estettä sille, etteikö alkusanoilla voisi tehdä kirjoja.
Mikä on alkusanojen suhde selkokieleen?
Selkokieli on suomen (tai minkä tahansa) kielen muoto, joka on mukautettu yleiskieltä ymmärrettävämmäksi ja suunnattu ihmisille, joilla on kielivaikeuksia. Suomessa selkokieltä kehittää ja selkokielisiä aineistoja tuottaa Selkokeskus. Selkokielen ja alkusanojen suhdetta ei varsinaisesti ole tutkittu. Yhteistä on, että molemmat pyrkivät ilmaisemaan asiat ymmärrettävästi. Ilmeisin ero on, että siinä missä alkusanoja on vain noin 65, selkokielessä käytössä olevia sanoja on tuhansia.
Jos alkusanat kääntyvät yksi yhteen kaikissa kielissä, eikö teksteistä voisi tehdä konekäännöksiä?
Kyllä, näin on tehtykin. Englannin ja espanjan välisiä alkusanatekstejä kääntävän koneen kokeiluversion löydät tästä. Huomaa kuitenkin se, että konekäännös vaatii onnistuakseen hyvin täsmällistä alkusanojen ja niihin liittyvän kieliopin käyttöä. Konekäännökseen tarvitset tutkimuskäyttöön kehitettyjä alkusanaversioita, jotka täsmällisyydessään voivat paikoin tuntua hieman kankeilta ja teknisiltä. Mikään ei estä kokeilemasta alkusanatekstien kääntämistä vaikkapa Googlen käännösohjelmassa. Käännökset ovat usein sitä parempia mitä yksinkertaisempaa lauserakennetta ja lyhyempiä lauseita käytät. Tutkijoiden käyttämä alkusanaversio näyttää kääntyvän hieman paremmin kuin yleistajuistettu versio. Alkusanatekstiä kääntäessä on toisinaan haettava tasapainoa käännöksen täsmällisyyden ja tekstin eleganssin välillä. Riippuu kulloisestakin käyttötarkoituksesta, kumpaa kannattaa painottaa.
Haluan oppia lisää alkusanojen käyttöä. Missä sitä voi opiskella?
Jos haluat oppia asian perusteellisesti, matkusta Australiaan. Suurin osa alkusanoihin liittyvästä tutkimuksesta on tehty siellä Anna Wierzbickan ja Cliff Goddardin työryhmässä (Australian National University, Canberra ja Griffith University, Brisbane). Ennen kuin lähdet, tutustu tähän verkkosivuun. Suomessa alkusanojen käyttöön kouluttavat Juhana Torkki ja Ulla Vanhatalo.
Väitättekö siis, että tämä menetelmä toimii 100-prosenttisesti kaikkialla?
Emme. Väitämme, että siinä tehtävässä mihin menetelmä on tarkoitettu, se toimii erittäin hyvin, ehkä 90-prosenttisesti ja ylikin. Sillä saa selitettyä monimutkaisia sanoja ja asioita yksinkertaisesti, ilman kehämääritelmiä ja niin, että selitys on helppo kääntää eri kielille. Jos tiedät läheskään yhtä hyvin toimivan semanttisen analyysin menetelmän, kerro siitä meille.
Täällä oli ennen blogi. Minne se hävisi?
Poistimme blogin, kun emme ehdi sitä päivittää. Onneksi 65 sanasta kirjoittavat muutkin kuin me. Keräämme linkkejä tänne.